Otsonoinnin suosio on ollut viime vuosina kasvussa, sillä sitä markkinoidaan kuluttajille helppona ja edullisena tapana hajujen poistamiseen. Se soveltuukin esimerkiksi tupakanhajun poistamiseen mutta ei missään nimessä esimerkiksi kosteus- tai homeongelman korjaamiseen.
THL:n erikoistutkija Hanna Leppäsen mukaan tutkimustieto osoittaa, että suuretkaan otsonipitoisuudet eivät pysty tuhoamaan sieni- tai bakteerikasvustoa rakennusmateriaaleista.
– Kosteus- ja homevauriot tulee korjata ja sen jälkeen siivota tila pölyttömäksi ja homeettomaksi sekä puhdistaa irtaimisto. Näin myös vauriosta mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta voidaan saada pois, toteaa Leppänen.
”Kosteus- ja homevauriot tulee korjata ja sen jälkeen siivota tila pölyttömäksi ja homeettomaksi sekä puhdistaa irtaimisto.”
Hanna Leppänen, erikoistutkija, THL
Otsonointi aiheuttaa terveyshaittoja
Otsonoinnin käytön varjopuoli on myös se, että se voi väärinkäytettynä aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. THL:n mukaan altistuminen kohonneille otsonipitoisuuksille voi aiheuttaa rintakipua, yskää, hengitysvaikeuksia ja kurkun ärsytystä. Se voi myös pahentaa astman oireita ja heikentää vastustuskykyä. Toistuvasti otsonille altistuvilla henkilöillä, kuten otsonointia tekevillä työntekijöillä, on kohonnut riski kroonisille vaikutuksille: astman synnylle, valtimon kovettumataudille sekä eliniän ennusteen lyhenemiselle.
Terveyden lisäksi otsoni voi vaikuttaa haitallisesti myös erilaisiin materiaaleihin, kuten linoleumilaattoihin ja kumiin. Otsoni haurastuttaa niitä ja haalistaa niiden värejä.
Otsonin ja sisäilman kemiallisten epäpuhtauksien kohdatessa voi myös syntyä uusia terveydelle haitallisia kemiallisia yhdisteitä. Nämä epäpuhtaudet imeytyvät huokoisiin kalusteisiin ja voivat näin pysyä sisäilmassa jopa kuukausia.