Kokeissa käytettiin kolmea eri puhdistusainetta ja yhtä desinfioivaa puhdistusainetta. Pyyhkäisynäytteillä tutkittiin, kuinka paljon virusta saatiin kerättyä takaisin ja paljonko virussaastumista pinnalle jäi. Pyyhintä ei aina poistanut virusta pinnoilta kokonaan.
− Lasi näyttää olevan paras puhdistuvuusmielessä, sillä virusjäämä oli vähäinen puhdistuksen jälkeen. Yleisesti voidaan sanoa, että desinfioiva aine puhdisti tehokkaimmin. Kaikki puhdistusaineet puhdistivat virusta kohtalaisen tehokkaasti pois pinnoilta. Koronavirus näyttää tarttuvan eri pintamateriaaleihin eri voimakkuudella. Tietyt pinnat ovat helpommin puhdistettavia, ja kaiken kaikkiaan puhdistusaineilla oli suuri merkitys pintojen puhdistamiseen, selvittää dosentti Sami Oikarinen Tampereen yliopiston ympäristöterveyden tutkimusryhmästä.
Niissäkin tapauksissa, joissa virusta jäi tutkittavalle pinnalle vielä siivouksen jälkeenkin, oli viruspitoisuus pienentynyt niin merkittävästi, ettei virus ollut enää tartuttamiskykyinen.
– Tähän mennessä tutkituista virusnäytteistä yksikään ei soluviljelmässä kasvanut, eli havaitut virukset eivät olleet tartuttamiskykyisiä. Viruspitoisuudet olivat yleensä hyvin matalia. Jotta virus olisi tartuttava, sitä tarvitaan noin 100 kertaa enemmän. Analyysit ovat kesken, ja voi olla, että teemme uusia havaintoja, painottaa lääketieteen tohtori Anna Hyvärinen TAYSista ja Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Tärkeää tutkimustietoa monelle alalle
Hankkeessa tuotettiin näyttöön perustuvaa, pilotoinnilla todennettua tietoa päivittäissiivouksen tehokkuudesta. Viruksen säilymistä eri pinnoilla ja sen hävittämistä testattiin laboratoriossa stimuloimalla pintojen kosteapyyhintää yleispuhdistusaineella.
Living Lab -testiympäristössä tutkittiin sitä, miten virusmarkkerit leviävät kahdessa erityyppisessä ruokailutilassa normaaleissa ateriointitilanteissa. Lisäksi pinta- ja ilmanäytteitä kerättiin sairaalaympäristöstä COVID-19-potilaita hoitavista yksiköistä, ja näytteet analysoitiin Tampereen yliopiston virologian laboratoriossa.
Äkillisen tartuntavaaran hallintaa ja siivouskäytänteitä koskevat tutkimustulokset ovat oleellisia hoiva-, palvelu- ja siivousalan yrityksille. Osana hanketta toteutettiin myös kyselyjä ja haastattelututkimuksia siivouspalveluyrityksille sekä kahviloiden ja ravintoloiden asiakkaille.
− Tuloksista ilmenee, että asiakkaiden mielestä siivouskäytänteiden muutokset eivät aina ole riittäviä. Varsinkin epidemian alussa osa asiakkaista ajatteli, että mitä enemmän desinfiointia, sen parempi. Tietoa hyödyntämällä voidaan minimoida taudinaiheuttajien leviäminen julkisissa tiloissa ja yritysten tarjoamien palvelujen yhteydessä, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun puhtaanapidon lehtori Leila Kakko.
Aiheesta on luvassa lisää tutkimustuloksia, sillä hankkeelle suunnitellaan jatkoa. Pintahygienian kehittäminen muuttuvassa epidemiatilanteessa (PIHY) on Business Finlandin rahoittama Co-Creation-hanke, joka alkoi 1.9.2020 ja päättyi 28.2.2021. Tutkimushankkeessa olivat mukana Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Kemvit Oy, Berner Oy, Kiilto Clean Oy, Poistoa Oy ja Norlandia Care Oy sekä useita muita suomalaisia yhteistyökumppaneita.
Lue Helsingin Sanomien uutinen aiheesta >>
Niina Kesti
Rakennusterveysasiantuntija (RTA)
Homesiivousten suunnittelu