16.12.2020 · Lukuaika arviolta viisi minuuttia (798 sanaa)

Biosidit eivät sovellu homesiivouksiin

Biosideja käytetään edelleen laajasti homesiivoustyössä sekä homeiden ehkäisyssä. Tämä ei ole viisasta, biosideja ei tule käyttää homeiden torjuntaan kosteusvauriosiivouksen yhteydessä, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Hanna Leppänen.

Kun ammattilainen suorittaa esimerkiksi irtaimiston puhdistamisen, se on pikkutarkkaa työtä, joka suoritetaan aseptisesti ja huolellisesti, luokitelluilla työvälineillä ja henkilöt oikein suojattuina.

– Biosidit ovat kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joita käytetään eri valmisteissa tuhoamaan haitallisia eliöitä, mukaan lukien bakteereja, sieniä, hiivoja ja viruksia, määrittelee Hanna Leppänen.

Hyvin yleisesti biosideja käytetään tuholaistorjunnassa, mutta yhtä lailla niillä on käyttöä maalien säilytysaineena tai vaikkapa veneiden pohjissa kiinnittymisen estossa. Korona-aikana biosidit ovat tulleet monille tutuiksi desinfiointiaineissa. 

Melko yleisesti desinfioivia biosideja markkinoidaan myös homesiivoustyön tehosteena ja homeiden ehkäisyssä. Tämä ei asiantuntijan mielestä ole ollenkaan hyvä juttu.

– Biosideja ei pitäisi käyttää homesiivouksissa ollenkaan. Tutkimusten mukaan biosidit eivät pysty tuhoamaan kaikkea mikrobikasvustoa rakennusmateriaalien pinnoilta tai sisältä. Lähde eli kosteusvaurioitunut materiaali tulisi aina poistaa. Biosideista on todennäköisesti paljon enemmän haittaa kuin hyötyä, Leppänen toteaa. 

THL:n ja Työterveyslaitoksen kannanoton mukaan biosidien käyttöä ei suositella ratkaisuksi homeongelmiin, homesiivouksen tehostamiseen tai homekasvuston ehkäisyyn.

Biosidien teho on erittäin epävarma

Tutkimustiedon mukaan biosidien teho mikrobeihin on erittäin epävarmaa ja monen biosidin teho voidaan kyseenalaistaa.

– Kun biosideja käytetään, lääkitään oiretta, kun pitäisi hoitaa itse syy pois päiväjärjestyksestä, Leppänen havainnollistaa.

Rakennus ja sen sisäilma tulee ottaa aina kokonaisuutena huomioon. Sisäilmassa on monimuotoinen mikrobisto ja on täysin mahdotonta osoittaa, että jokin tietty biosidi tehoaisi kaikkiin mikrobeihin. 

– Biosideja ei tulisi koskaan käyttää suoraan mikrobivaurioon. Tutkimuksissa on todettu, että joissakin tapauksissa biosidit ovat vaikuttaneet siten, että vaurioituneessa rakenteessa oleva mikrobisto on alkanut tuottaa enemmän toksiineja eli myrkyllisiä aineita. Onkin käynyt aivan päinvastoin kuin on toivottu.

Leppänen toteaa, että tietämys biosidien vaaroista on viime aikoina lisääntynyt, mutta yhä edelleen niitä markkinoidaan kosteusvauriokohteisiin. Tämä on haitallista ja voi olla myös terveydelle vaarallista.

– Valistusta tarvitaan paljon lisää, sillä matti meikäläisen käsissä biosidit voivat aiheuttaa jopa terveyshaittoja. Markkinointi on ollut liian villiä ja vapaata.

– On olemassa vain muutama poikkeustapaus, johon biosidit sopivat, mutta silloinkin alan asiantuntijan tulisi suorittaa käsittely. Viemärivahinkojen yhteydessä biosideja voi käyttää, mutta vaurioitunut materiaali tulee ensin poistaa ja pinnat puhdistaa mekaanisesti ennen desinfiointia. Biosidit voivat soveltua myös joidenkin hajujen, kuten tupakansavun ja kalmanhajun poistoon.

Biosidit voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja

Biosidit voivat vaikuttaa eri reittejä pitkin: toiset ovat haitallisia hengitettynä, toiset ihon kautta ja toiset nieltyinä. Yleisimpiä ovat iho- ja limakalvoärsytykset, mutta paljon vakavampiakin oireita on todettu. Jotkut aineet on todettu syöpävaarallisiksi ja toiset aiheuttavat hengenvaarallisia keuhko-oireita, vaikuttavat sikiön terveydentilaan ja hedelmällisyyteen. 

Kaikkia terveysvaikutuksia ei edes vielä tunneta, mutta ne riippuvat vahvasti kemikaalin pitoisuudesta, altistumisajasta, aineen säilymisestä ilmassa ja pinnoilla sekä henkilön yksilöllisistä ominaisuuksista.

– Meillekin THL:een tulee yhteydenottoja, joissa huolestuneet ihmiset kysyvät biosidien terveyshaitoista, joita on ilmennyt mahdollisen altistumisen jälkeen.

Terveyshaittojen takia biosidien käytössä pitäisi noudattaa erityistä varovaisuutta. Biosidikäsittely on hyvä antaa ammattilaisen tehtäväksi, jolla on tietoa vaaroista ja riittävät suojaimet työn turvalliseen suorittamiseen.

Otsonoinnin vaarat ovat tiedossa

Otsonointia käytetään edelleen paljon kosteusvauriokohteissa. Suuretkaan otsonipitoisuudet eivät kuitenkaan pysty tuhoamaan kaikkia sieni- tai bakteeriorganismeja rakennusmateriaaleista ja haittavaikutuksista tiedetään selvästi liian vähän. Otsoni on vahva hapetin. Se on väärin käytettynä jopa hengenvaarallinen.

– Otsonointi on parhaillaan EU:n biosidisten tehoaineiden riskinarviointiohjelmassa. Lähivuosinaotsonaattoreita alkaa koskea biosidivalmisteiden lupamenettely. Tällöin laitteistoa markkinoivan yrityksen pitää hakea lupaa TUKES:sta tai Euroopan kemikaalivirastolta, Leppänen toteaa. 

– Siirtymäaikana kuka tahansa voi periaatteessa vuokrata laitteen. Sen mukana tulee todennäköisesti käyttöohjeet, mutta kukaan ei voi taata, että käyttäjä lukee ohjeet tai noudattaa niitä, Leppänen muistuttaa.

Poistoa ei käytä homesiivouksissa biosideja

Poistoa käyttää desinfiointia vain viemärivahinkokohteissa tai jos tila on korkeaa hygieniaa vaativa tila, esimerkiksi laboratorio. 

– Normaaleissa homesiivouksissa ei tule käyttää desinfiointiaineita. Monet henkilöt ovat herkistyneet sisäilmaongelmakohteissa erilaisille yhdisteille ja kemikaaleille. Monilla on myös monikemikaaliyliherkkyyksiä. Emme siis halua käyttäjille enää enempää ongelmia ja tiloihin ja kalusteisiin täysin turhaa kemikaalikuormaa, toteaa siivousteknikko, RTA, Poistoan Niina Kesti.

– Monet luulevat edelleen, että homesiivous on desinfiointia. Tämä väärä luulo juontaa juurensa parinkymmenen vuoden taakse, jolloin rakennusliikkeet suorittivat saneeraustöitä ja sen jälkeen ”siivosivat” eli desinfioivat tilat. Tuolloin ei myöskään ollut vielä niin paljon tietoa erilaisista kemikaaleista, kuin nykyään, Kesti muistuttaa.

Kun ammattilainen suorittaa esimerkiksi irtaimiston puhdistamisen, se on pikkutarkkaa työtä, joka suoritetaan aseptisesti ja huolellisesti, luokitelluilla työvälineillä ja henkilöt oikein suojattuina. 

Nii­na Kes­ti

Ra­ken­nus­ter­vey­sa­sian­tun­ti­ja (RTA)
Ho­me­sii­vous­ten suun­nit­te­lu

045 322 4995
nii­na.kes­ti@pois­toa.fi