30.9.2022 · Lukuaika hieman alle kaksi minuuttia (429 sanaa)

Kvartsipölylle altistuu vuosittain 70 000 suomalaista – iso osa heistä rakennustyömailla

Syöpää aiheuttavalle kvartsipölylle työssään altistuu arvioiden mukaan vuosittain 70 000 suomalaista. EU:n syöpädirektiivin päivityksen myötä vuodesta 2020 alkaen kvartsipölylle altistumista on pyritty vähentämään sitovalla raja-arvolla. Eri tahot ovat tehneet tutkimustyötä selvittääkseen, mitkä ovat parhaat keinot ehkäistä kvartsipölyn syntymistä.

Vuonna 2020 päivitetty EU:n syöpädirektiivi sanelee, että kvartsin sitova kahdeksan tunnin raja-arvo on 0,1 mg/m3 ja työhygieeninen raja-arvo Suomessa 0,05 mg/m3. Jos altistumista kvartsipölylle ei pystytä estämään, on altistumisen seurantaa tehtävä työhygieenisin mittauksin.

Yksi tärkeimmistä ja kustannustehokkaimmista keinoista kvartsipölyn hallintaan on ammattitaitoisesta ja riittävästä siivouksesta huolehtiminen. Rakennustyömailla saatetaan jättää pölyä levittävät betoni-, laasti- ja tasoiteruiskeet siivoamatta, kunnes seuraava työvaihe sitä vaatii. Tässä vaiheessa tiloihin on jo ehtinyt levitä merkittävä määrä pölyä.

Mitä kvartsipöly on?

Kvartsipölyä on betoni-, kiviaines- ja hiekkapölyssä sekä laasteissa. Kvartsipöly on kiteisen piidioksidin yleisen muoto. Piidioksidiksi kutsutaan ryhmää mineraaleja, jotka koostuvat piistä ja hapesta. Hengitysteihin joutuvat piioksidit voivat johtaa vakaviin terveysongelmiin ja sairauksiin – jopa keuhkosyöpään.

Kvartsipöly on alveolijakeista pölyä, mikä tarkoittaa, että yhden pölyhiukkasen halkaisija on alle neljä mikrometriä. Kvartsipölyä ei siis voi nähdä, mutta se kulkeutuu hengittäessä syvälle keuhkoihin.

Suurin riski kvartsipölylle altistumiselle on yleensä kaivos-, louhinta-, kivi- ja rakennustyössä sekä lasin, posliinin, sementin, laastin, tiilien, betonin ja muiden savi- tai kivituotteiden valmistuksessa.

Kvartsipölyn hallinta vaatii suunnitelmallisuutta ja sitoutumista

Kvartsipölyn hallinta alkaa pölyntorjuntasuunnitelman huolellisesta teosta, jossa on syytä ottaa huomioon kaikki kvartsipölyn torjunnan vaiheet: pölyn syntymisen esto (esimerkiksi pölyämättömien työskentelymenetelmien valinta), pölyn leviämisen esto (esimerkiksi siivous, osastointi ja alipaineistus), altistamisen välttäminen (esimerkiksi riittävä työntekijöiden kouluttaminen ja töiden vaiheistus) sekä henkilökohtainen suojautuminen (esimerkiksi oikeanlaisten suojaimien valinta).

Vaikka kvartsipölyn hallinta voi kuulostaa paperilla selkeältä tehtävältä, sen toteuttaminen jää kuitenkin usein puolitiehen. Tähän vaikuttanevat totutut työskentelytavat, asenteet ja sairastumisten pitkä aikajänne. Jos asiat on totuttu tekemään tietyllä tavalla ja jos omassa työyhteisössä ei ole esimerkkiä sairastumisen vakavuudesta, jäävät käytännön toimenpiteet herkästi suunnitelman tasolle.

Työterveyslaitoksen hankkeessa Kvartsialtistuminen ja sen hallinta rakentamisessa on keskitytty tarkastelemaan niitä korjaus-, uudis- ja maarakentamisen työtehtäviä, joiden pölynhallinta rakennustyömailla on haastavaa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa työnantajille ja työterveyshuollolle ajantasaista tietoa ja toimintaohjeita.

Nii­na Kes­ti

Ra­ken­nus­ter­vey­sa­sian­tun­ti­ja (RTA)
Ho­me­sii­vous­ten suun­nit­te­lu

045 322 4995
nii­na.kes­ti@pois­toa.fi